Maanantaiaamu alkoi koulun ratsastustunnilla,jossa sain ratsukseni pitkästä aikaa ihanan suomenhevosruuna Nokipojan. Tämän hevosen kanssa ratsastuskertoja ennen tätä on ollut tasan yksi,ja silloin hevosesta jäi hyvä fiilis ratsastukseen.
Alkuverryttelyt teimme itsenäisesti,ja suoraansanottuna hevoseen ei löytynyt minkäänlaista otetta. Mukavan rentoa fiilistä ja pyöreää muotoa ei löytynyt millään,vaan Nokkis liikkui oudon jännittyneenä kokoajan.
Aloimme tehdä varsinaista tehtävää,jossa hevonen piti koota ravissa hetkeksi melkein käyntiin,ja sen jälkeen jatkaa taas normaalissa ravissa. Tähän hommaan Nokkis ei ollut oikein hyvä,mutta nyt alkoi löytyä oikee tatsi hevosen kanssa sitten muuhun liikkeeseen! Ongelmakohdaksi löysin oman käteni,joka oli ollut alkuverryttelyissä liian kova. Keventäessäni kättä hevonen rentoutui melkei samantien,ja ai että olin tyytyväinen!
Laukattuamme hetken ympyröillä tulimme lävistäjiä laukassa molempiin suuntiin. Oikealle laukka oli oikein hyvää,rentoa mutta silti polkevaa. Vasemmalle laukkaa joutui kuitenkin ratsastamaan paljon enemmän eteen. Lävistäjät tulivat kumminkin hyvin. Tunnista jäi niin mahtava fiilis että tuntui kun olisin noussut pilviin!
Illalla oli taas Outi Tuorilaisen valmennus,jossa valmentauduin Rollella. Alkuverkkojen jälkeen ajattelin että "Ei oo todellista,jätän homman tähän..". Rolle tuntui nimittäin olevan kokoajan kättä tai pohjetta vasten kaiken aikaa. Kuitenkin valmentajan ensimmäiset sanat meille oli "Menohan näytti jo alkuverkoissa hyvälle". TÄH. ei se siltä todellakaan tuntunut.
Noh en ole ennenkään kesken luovuttanut joten hommiin vain! Aloitimme harjoitusravissa,ihan vaan saadaksemme hevosten ravit kuntoon,takajalkoja siis alle ja muotoa matalammaksi. Tehtävää jatkoimme tekemällä joka kirjaimeen pysähdyksen suoraan ravista. Jotenkin siinä sitten kummasti hevosella (tai minulla) naksahti päässä miten sitä liikutaan,ja sitten muuten liikuttiin aivan hirmu hienosti! Rolle kulki tosi kivasti koko kropan läpi ja siirtymisistä tuli hyviä,tasajalkaisia ja selkeitä. Parasta oli,että ravissa oli välillä jopa ihan mukava istua (vaikka nyt onkin takapuoli hieman hellänä siitä "ryttyytyksestä"..).
Pahoittelen hieman liian lyhyitä jalustimia. |
Ravin jälkeen jatkoimme laukkatehtävään,joka oli periaatteessa hyvin yksinkertainen: Toimme hevosen A-kirjaimesta keskihalkaisijalle ja X-kirjaimesta laukannosto joko oikealle tai vasemmalle. Tehtävän selkeyttämiseksi teimme tehtävän ensin vasemmalle,sen jälkeen oikealle. Simple,eiksjee?
Not.
Ehkä vaikenta oli pitää hevonen suorassa laukannoston jälkeen C-kirjaimeen asti,sillä molempiin suuntiin tuntui että Rolle tuli ulkopohjetta vasten ja hups,sitten seikkailtiin missä sattuu. Oikea kierros oli selkeästi vaikeampi,mutta itse ratsastettuani noston kevyemmällä kädellä niin hevonenkin oli paljon suorempi. Loppuverryttelyyn hevonen tuntui rennolta ja hyvältä,eli tavoite saavutettu!